Penkkariruokaa

Olin tänään epäonnisessa asemassa: ykkösluokkalaisen lukiolaisen sietokykyä ja hirveän ruuan sisällä pysymistä testattiin armottomasti. Abit olivat ystävällisesti urakoineet perinteitä kunnioittaen lukion alinta kerrosta kiertävän kauhuradan. Heti koululle saapuessaan sai käteensä matkalipun, sillä päivän teemana oli maailmanympärysmatka.

Asut olivatkin huolella mietittyjä, sillä ne sivusivat teeman mukaisesti maapallon eri kolkkia. Napa-alueita edustettiin pingviinin puvussa, amerikkalaiset jalkapallonpelaajat konkretisoivat hienosti pelikulttuuria kaatamalla patjalle ja suomalaiset kiekkofanit huusivat ainakin omat korvani lukkoon.

Arvostan myös Lähi-Idästä kotoisin olleita sheikkejä, jotka jakoivat rehtorimme naamalla varustettuja dollareita. Eri maista olevia juomia oli runsaasti, kuten tequilaa ja muita shotteja. Näitä markkeerasivat erilaiset vedet kielelle tuovat ainesosat, kuten etikka, kahvi ja soija.

Juomien lisäksi ruokapuoli oli hyvin hoidossa. Nautiskelin sipulikekseistä sekä wasabista. Koululla kiersi myös villejä veikkauksia siitä, että osa herkuista oli koiran- tai kissanruokaa. Se voi hyvinkin olla mahdollista ainakin sen perusteella, millaista ohjelmaa meillä oli vielä myöhemmin aamupäivällä; kahden ryhmämme pojan piti onkia käsiä käyttämättä tamponeita piimästä.

Myös abivideo oli hauska, vaikka se sisälsikin mielestäni melko paljon abien inside-läppää. Opettajiakin sorrettiin, mikä tietysti on oppilaan näkökulmasta aikas hupaisaa. Yksi matikistimies keikkui lavalla ilman paitaa, ja ranskanopettajani puettiin kiinaneidoksi. Ykkös- ja kakkosluokkalaisten haaste on löytää tarpeeksi tehokasta saippuaa, jotta kaikki maalit lähtisivät naamasta pois.

Vaikka ruoka vieläkin kiertää vatsassani ja kylmät väreet kulkevat selkärankaani pitkin, kun muistelen päivän huikeita makuelämyksiä, tiedän, että penkkarit ovat tulleet jäädäkseen. Lukiolaiselta vaaditaan valtavaa itsekuria opiskelussa. On siis loogista, että kun on yksi päivä elämässä, jolloin saa käyttäytyä röyhkeästi ja alentavasti luvan kanssa, siitä otetaan kaikki irti. Kestän seuraavankin vuoden nöyryytykset, sillä oma vuoroni on tulossa pian!

Valkolakkia kohti! Kuva: http://www.kiuruvedenlukio.fi/aikuisopiskelijalle/