Opiskeluvinkit arkeen

Minulta kyseltiin opiskeluvinkkejä, ja koska aihe on itselleni oikeastaan aina ajankohtainen, innostuin ja päätinkin kirjoittaa siitä heti!

Olen tähän saakka saanut koulussa hyviä numeroita, mutta se ei ole ikinä tarkoittanut mielestäni sitä, että olisin älykkäämpi kuin esimerkiksi vitosen tai seiskan oppilas. Opiskelumenestykseen vaikuttaa niin monet seikat, että lähes poikkeuksetta kukaan ei voi välttää epäonnistumisia. Kokosin tähän nyt kuitenkin muutamia asioita, joiden avulla oma opintomenestykseni on ollut hyvä; kannattaa siis miettiä, toimiiko samat asiat juuri sinun kohdallasi. Ei kokeilu kuitenkaan haittaakaan tee!

1. MOTIVOIDU
- Lukiossa joistain aineista tulee läksyä, joistain ei. Läksyt on välillä tuskallista tehdä (esimerkkinä vaikka ruotsi ja matematiikka), mutta se kannattaa. Laiskoina päivinä huijaan itseni tekemään läksyt laittamalla musiikkia soimaan Spotifysta ja aloittamalla sitten vasta läksyjen teon. Huomaan kuitenkin aina yhä uudestaan, etten pysty keskittymään musiikkiin ja läksyihin yhtä aikaa, joten juttu päättyy aina siihen, että otan musiikin pois ja jatkan läksyjen tekoa uudella tarmolla.
- Ne aineet ovat hankalampia, joista ei tule läksyä: pitäisi olla itsekuria! Itsellänikin on tässä paljon parannettavaa, mutta se on tullut huomattua, että arkena ei läheskään aina jaksa lukea reaaliaineiden kappaleita. Säästän ne yleensä viikonloppuun, jolloin on enemmän aikaa ja energiaa. Silloin myös viikolle ei pakkaudu kouluhommia ihan sinne yön viimeisille tunneille asti, ja stressinkin määrä vähenee.
- Löydä itsellesi paras aika opiskella! Itselleni tämä on aampupäivä klo 10.30-13, mutta se vaihtelee ihmisillä suuresti.

2. TAVOITTEET
- Jokaisella ihmisellä on jonkilaisia tavoitteita, mutta joskus ne voivat olla tuhoisia: ryhmäpaineen takia ei kannata tavoitella huonompaa numeroa kuin mihin olisi mahdollisuus, mutta liian hyvän numeron tavoittelu on pelkästään masentavaa. Nosta vaatimuksiasi numero numerolta - jos menee pieleen, älä luovuta,
- Tavoitteena voi olla myös hyvän opiskelurytmin löytäminen. Vaikka numero ei sen seurauksena olisikaan täysi kymppi, on opiskelu kuitenkin ollut jouhevaa ja stressitöntä. Vältä viime hetken lukemista, se vie eniten voimia (tulee koettua joka jaksossa).

3. OPISKELUMENETELMÄT
- Optimaalisimmat lähtökohdat onnistumiselle saat kuuntelemalla tunnilla ja mahdollisesti osallistumaan opetukseen - itse en jaksaisi seurata, jos välillä ei pääsisi itse ääneen (narsismissa on etunsakin).
- Monet hyötyvät omasanaisista muistiinpanoista ja alleviivauksesta, mutta omalla kohdalla on toiminut kuitenkin parhaiten miellekartat; esimerkiksi historian syy-seuraussuhteet hahmottuvat kuin itsestään! Miellekarttojen tekoon vinkki: älä yritä tehdä siistiä jälkeä, vetele vain viivoja asiasta toiseen.
- Kielten sanakokeet tuottavat monille tuskaa. Minäkään en kuulu niihin, jotka silmänräpäyksessä omaksuvat sivullisen uusia sanoja. Suosittelen keräämään johonkin erilliselle paperille hankalat sanat edellisenä päivänä ja kuulustelemaan niitä itseltään. Välissä nukuttu yö siirtää osan sanoista pitkäkestoiseen muistiin, ja aamulla voi vielä vähän kerrata.
- Listoista yms. kannattaa tehdä rimmaavia runoja tai hassuja rimpsuja! Muistan esimerkiksi maantiedon ykköskurssin ilmakehän kerroksen tällaisen kautta.

ENTÄ SE MUU ELÄMÄ?
- Opiskelu ei saa viedä niin paljon aikaa, ettet ehtisi tekemään jotain muutakin! Jokin rentouttava harrastus on hyvä olla, kuten vaikkapa elokuvien katselu tai lukeminen.
- Terveitä elämäntapoja ei voi suitsuttaa liikaa. Liikunta pitää mielen vireänä ja jaksaa taas opiskella. Raitis ilma tuulettaa aivot, ja esimerkiksi kävelylenkki koeviikkoon valmistautumisen tohinassa ei ole ollenkaan huono ajatus. Terveellinen ruokavalio on hyvästä, mutta kaikilla saa olla niitä herkutteluhetkiäkin. Muista myös nukkua tarpeeksi!
- Jos harrastuksia on niin paljon, että ne vievät suurimman osan ajasta, ei ole ehkä järkevää tähdätä koulussa huipputuloksiin (paitsi jos on superlahjakas). Tällöin tasapainottelu koulun ja vapaa-ajan välillä on varmasti hankalampaa, jolloin pitää päättää, mistä luopua: jostakin harrastuksesta vai koulumenestyksestä.
- Kaverit ja läheiset auttavat jaksamaan:)

Opiskelu on siis todella kokonaisvaltainen asia, jossa avainasemassa on mielen vastaanottavaisuus ja motivaation löytäminen. Tässä oli koottuna muutamia asioita, joitten kaikkien toimivuutta ei voi tietää, ennen kuin kokeilee. Opiskelu ON raskasta, sitä ei käy kieltäminen, mutta usein se myös antaa paljon.

Tsemppiä kaikille kevään loppurutistuksiin! Kohta alkaa onneksi kesäloma8)

Vaihtelua elämään novelleilla

Olen ollut vannoutunut pitkien romaanien lukija, mutta nyt lukion äidinkielen kolmoskurssi asetti minulle haasteen; pitää lukea ensi viikkoon mennessä jokin novellikokoelma. Valinnanvaikeushan siinä iski, mutta onneksi pääsin viisihenkisen ryhmäni kanssa yksimielisyyteen, ja päätös kohdistui Guy de Maupassantin teokseen Koru ja muita novelleja.

Kokoelma sisältää yhdeksäntoista novellia, joista kuuluisimpia taitavat olla juuri Koru sekä Tuolinkorjaaja, Walter Schnaffsin seikkailu, Mademoiselle Perle, Rasvapallo sekä Perintö. Hallussani on kokoelman neljäs painos suomeksi. Kirjailija itse on ranskalainen ja elänyt vuosina 1850-1893. Hänen kirjoituksissaan näkyy vahvasti naturalistinen tyyli.

Luin ensimmäiset novellit hyväntyylisesti, sillä mielestäni novellit Naru ja Hylky olivat haikeudestaan huolimatta mukavaa lukemista. Mieleni muuttui kuitenkin jyrkästi Koru-novellin jälkeen ja Pierrot, Sotavangit sekä Tuolinkorjaaja vain vahvistivat käsitystäni siitä, että nämä kyseiset novellit eivät ole ihan minua varten.

Mielenmuutokseni äkillisyys johtuu Maupassantin inhottavan kierosta tyylistä. Hän kirjoittaa, niin kuin kaikki olisi kaunista ja hyvää, hän ihailee luontoa ja onnistuu luomaan elävästi erilaisia henkilöitä, tosin hieman liioitellen. Naturalismi näkyy kuitenkin loppupuolella novellia; Koru-novellissa pariskunta vaimon ylpeyden ja huolimattomuuden takia joutuu elämään erittäin tiukasti kymmenen vuoden ajan, mikä on vielä ihan järkeenkäyvää, koska tässä on inhimillinen opetus. Sitten kuitenkin novellin lopussa selviää, että tämä kaikki säästäminen onkin ollut turhaa erehdyksen takia! En nyt keksi mitään muuta kirjallisuudessa, mitä vihaisin yhtä paljon kuin tämänkaltaista juonirakennetta!

Järkytykseni novelleista kesti vielä Koru-novellin jälkeen pari päivää, mutta kun odotuksen muista novelleista muuttuivat, niitä on nyt helpompi käsitellä. Maupassantin novellit ovat kyllä kamalan lannistavia, sillä loppuun liittyy aina ajatus ihmisen pikkumaisuudesta, tyhmyydestä tai muusta erittäin negatiivisesta ominaisuudesta. Toisaalta novelleissa esiintyy ihan viisaitakin hahmoja, esimerkiksi Tuolinkorjaaja-novellin tohtori. En kuitenkaan voi tunnustautua tämän novellikokoelman pohjalta naturalismin ystäväksi; kun realismi tuo epäkohdat esille, niin naturalismi tekee saman, mutta hukuttaa samalla lukijansa syvään epätoivon alhoon vailla näkymää paremmasta tulevaisuudesta.

Maupassant kuitenkin lumoaa mielenkiintoisilla ja vaihtelevilla tavoillaan kirjoittaa. Novellien aloitukset ovat monipuolisia, ja erilaisia kehyskertomuksia löytyy paljon. Joskus novellin idea kiteytyy kehyskertomukseen, joskus itse tarina on puhtaasti pääosassa. Lopetukset ovat hätkähdyttäviä; en muista, koska mikään kirja olisi saanut minua tällaisen ärsyyntymisen valtaan olemalla silti hyvällä maulla kirjoitettu ja suurta arvostusta nauttiva. Maupassant tarjoaa aineksia ajatteluun. Maailmankuulu asema ei ole siis varmasti tuulesta temmattu, mutta minun Maupassantini saa pysyä jatkossa hyllyssä!