Twin Peaksin juoni alkaa siitä, kun nuori tyttö nimeltään Laura Palmer löydetään murhattuna. FBI-agentti Dale Cooper ryhtyy selvittämäään tapausta pikkukaupungin sheriffi Harry S. Trumanin kanssa.
Sarjan alkuosa on varsinkin todella mielenkiintoinen. Toteutukseen on käytetty enemmän ideoita kuin rahaa, mikä on mielestäni vain positiivinen asia. Sarjan ainutlaatuinen tunnelma ja yliluonnollisuuden tuntu, joka koko ajan leijuu ilmassa, erottaa Twin Peaksin muista sarjoista. Cooper käyttää arvoituksen ratkaisemiseen tavallisten menetelmien lisäksi intuitiota sekä unissa ja näyissä saamiaan vihjeitä. Sarja ikään kuin kapinoi tavallisuutta vastaan; osa repliikeistä sekä hahmojen käyttäytymismalleista ovat hyvin ennalta-arvaamattomia.
Sarjan henkilöhahmot ovat persoonia. Päähenkilö Dale Cooperkin on hyvin omalaatuinen, mutta mukaan mahtuu myös esimerkiksi rouva, joka tulkkaa ihmisille, mitä hänen aina mukana kanniskelemansa pölkky haluaa sanoa, miespoliisi Andy, joka alkaa useimmiten itkeä rikospaikalla ja myöhemmin sarjassa nainen, joka regressoituu ja elää uudelleen high school -aikaansa. Synkkien rikosten ja pimeiden voimien ohella katsoja saa seurata ihmissuhdesotkuja ja nauraa paljon. Oma suosikkihahmoni on luultavasti Audrey Horne, sillä hänellä riittää omanlaistaan tarmoa.
Tylsiin, samaa kaavaa toistaviin amerikkalaissarjoihin kyllästyneenä Twin Peaks on loistavaa vaihtelua. Alun yhtenäisyys ja mysteerisyys vaihtuu kuitenkin loppua kohden hieman tavanomaisemman sarjan kaltaiseksi, ja pääjuoni uhkaa hieman jäädä sivujuonten varjoon. Loppuosa onkin ikään kuin erillistä osaa alkuosasta; aikaa, jolloin varsinainen Laura Palmerin murha on jo ratkaistu. Se syventää katsojan tietoja Twin Peaksistä ja sen asukkaista.
Suosittelen sarjaa hyvänä vaihteluna kaikille! Twin Peaksin pohjalta on tehty myös elokuva Twin Peaks - Tuli kulje kanssani, jonka aion seuraavaksi katsoa.
 |
| Tämä maisema on hieman liiankin tuttu Twin Peaksin alkuteksteistä! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!