Sushia ilman lohta

Moikka pitkästä aikaa! Tässä on ollut vähän koulukiireitä ja blogi on muutenkin ollut rempassa (kiitos ja kumarrus ystävälleni Annalle:), joten olen pitänyt taukoa. En ole kuitenkaan hylännyt lukemista ja ruuanlaittoa; alkuviikosta kokeilin Kissoja & Kasvisruokaa -blogin bataatti-maapähkinävoi-brownieita ja tänään tein pikkuveljeni kanssa sushia. Ihanaa vaihtelua normaaliin arkiruokaan! Sain myös luettua Harry Potter ja Liekehtivä pikari -kirjan englanniksi loppuun. Enhän minä lukenutkaan sitä kuin kolme kuukautta...

Bataatti ja maapähkinävoi brownieissa kuulostavaa ehkä yhdistelmänä oudolta, mutta itse kyllä tykkäsin! Maku ei ole todellakaan kovin makea eikä kyllä suklainenkaan, mutta rakenne on ihanan tahmea. Otin yhtenä päivänä evääksi rasiaan palan brownieta, muutaman taatelin sekä cashewpähkinän, ja se oli varmaankin paras eväshetki elämässäni.

Sushikin onnistui mielestäni hyvin, vaikka olen tehnyt niitä muutaman kerran aikaisemminkin. Perheessäni on kala-allergikko, joten se perinteisin täyte, raaka lohi, pitää jättää kaupan hyllylle. Nyt uskalsi jo vähän kokeilla erilaisia makuja; itselleni perinteisen porkkanan, kurkun ja avokadon lisäksi testasin ihan tavallista lehtisalaattia sekä brownieista yli jäänyttä maapähkinävoita. Voi olla, että makeahko maapähkinävoi sushin sisässä dipattuna suolaiseen soija-kastikkeseen ei ole viiden tähden ravintolan annosvaihtoehdoissa, mutta ei sekään pahaa ollut. Uudet hienot yhdistelmät löytyvät kuitenkin vain kokeilemalla!

En nyt laita varsinaista reseptiä, mutta jos joku haikailee oman sushikokeilun perään, listaan tähän asioita, joita kokkailuun tarvitsee:

- sushiriisiä (olen kuullut, että esimerkiksi puuroriisikin käy)
- riisiviinietikkaa
- sokeria
- norilevälevyjä
- erilaisia täytteitä paloiteltuina, kuten kurkkua, porkkanaa, avokadoa, raakaa lohta ja salaattia
- extreme-ihmiset voivat kokeilla myös maapähkinävoita, inkiväärilastuja ja wasabia (kuten itse tein)
- soijakastiketta dippaamiseen
- esimerkiksi pieni bambumatto rullaamiseen

Keitä sushiriisi pakkauksen mukaisesti. Sitten vain levitetään jäähynyt riisi leväarkin päälle ja laitetaan täytteet siistiin riviin arkin keskelle tai siitä hieman itseään kohti. Hankalin osuus taitaa olla rullaaminen, koska jos täytettä on liikaa ja epätasaisesti, se ei onnistu. Kannattaa jättää leväarkin ylälaitaan reilusti pari kolme senttiä tyhjää, ja kostuttaa se osa vedellä, jolloin rulla menee nätisti kiinni ja kestää leikkauksen. Leikatessa veitsi kannattaa pestä tai vähintäänkin kostuttaa välillä, ettei se riko sushia. Tarkempia sushinvalmistusohjeita on esimerkiksi täällä.

Tässä taas tätä kuuluisaa kännykkäkameralaatua;)

Vielä pitäisi jaksaa opiskella muutamaan kokeeseen. Onnea kaikille kanssakärsijöille! Loppukevät meneekin sitten sitä kesälomaa odotellessa...

Perjantai-illan liivatekokeilu

Minulla on ollut hieman ongelmia viime aikoina liivatteen käytössä, vaikka se onkin yksi leipomisen perusasia. Eilen selvisi syy: olin käyttänyt liivatejauhetta jollain itseni parhaaksi luulemalla tavalla, mutta totuus "loistotavastani" selvisi, kun vaivauduin lukemaan liivatejauheen käyttöohjeet... Eilen minua alkoi ärsyttää tämä liivateasia sen verran, että kokeilin osaamistani ja tein liivatteella hyytyvän kakun. Näin sattumalta kaupassa käydessäni tarjouksen passionhedelmistä, joten tein kakun niistä. Laitoin liivatejauhoa runsaalla kädellä, jotta kakku varmasti hyytyisi.

Nyt, kun käytin oikeaa tekniikkaa ja isoa liivatemäärää, kakku hyytyi vähän liiankin hyvin. Se on kyllä ihan syötävää, mutta rakenne ei ole niin kuohkea, kuin sen pitäisi olla. Niinpä laitoinkin tämän blogin reseptiin pienemmän määrän, eli kuusi liivatelehteä. Resepti on itse keksimäni, ja kakku on helppotekoinen ja nopea (jos ei hyydyttämisaikaa lasketa). Passionhedelmien kirpeyttä tasapainoittaa pohjaan laitettavien taateleiden makeus. Taatelit ja passionhedelmä ovat kieltämättä aika outo yhdistelmä, mutta toimii! Jos epäilyttää, pohjan voi tehdä vaikkapa sekoittamalla mango-pilttiä ja keksimurskaa.

Passionhedelmäkakku

Pohja:

n. 10 kuivattua taatelia

1 dl pekaanipähkinöitä

½ dl cashewpähkinöitä

 voiteluun rasvaa

Täyte:

2 dl kuohukermaa

1 purkki mangorahkaa (200g, käytin Arlan)

3 tl liivatejauhoa/ 6 liivatelehteä

3 passionhedelmää

Vuoraa irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla. Sekoita esim. sauvasekoittimen leikkuuterää hyödyntäen pohjan ainekset tasaiseksi massaksi, ja painele vuoan pohjalle. Voitele vuoan raunat rasvalla, ja laita jääkaappiin odottamaan.

Laita liivatelehdet/ liivatejauhe likoamaan kylmään veteen (liivatejauhoa käytettäessä kolmeen ruokalusikalliseen vettä) . Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää mangorahka joukkoon. Leikkaa passionhedelmät kahtia, ja lusikoi keltainen hedelmäliha seokseen. 

Jos käytät liivatejauhetta, sulata seos kattilassa ja sekoita juoksevaksi nesteeksi. Liivatelehtiä käytettäessä puristele lehdistä kylmä vesi ja liota kiehuvan kuumaan veteen. Kääntele liivate kerma-rahka-seokseen huolella, ja kaada täyte irtopohjavuokaan.

Anna hyytyä noin neljä tuntia jääkaapissa.

Hassua, miten tylsiltä passionhedelmät näyttävät ulkoa päin, koska sisus on niin kaunis!

Raakakakku appelsiinista & cashewpähkinöistä

Menin taas pitkästä aikaa karkkilakkoon (eli siis saan kuitenkin syödä pullaa, jäätelöä, sipsiä jne:D). En ole mikään superlaihdutusihminen, mutta karkit eivät vain sovi minun elimistölleni. Minusta tuntuu, että kun hiihtolomalla söin makeisia, minulle tuli jo yksin siitä nuha! Päivittäisen herkuttelen voi kuitenkin korvata terveellisemmillä vaihtoehdoilla, kuten vaikkapa tällä raakakakulla. Sipsit ynnä muut yritän sitten jättää paremmalla omallatunnolla vaikkapa leffailtaan.

Bongasin Syötävän hyvä -blogista veriappelsiini-raakakakku purkissa-reseptin, mutta lähikaupassamme ei ollut veriappelsiineja. Ostin tilalle tavallisia appelsiineja ja muuntelin reseptiä jälleen kerran omiin tarkoituksiini soveltuvammaksi. Appelsiini ei maistu kakussa kovin voimakkaasti, mutta koostumus on ihanan moussemainen. Tein kakun halkaisijaltaan pienempään (18 cm) irtopohjavuokaan. Kakusta tuli silti matala, joten jos haluaa paksumman, täytteen määrän voi vaikka kaksinkertaistaa.

Appelsiini-cashewpähkinä-raakakakku

Pohja:

n. 1½ dl pekaani- tai saksanpähkinöitä

n. 1½ kuivattuja taateleita

Täyte:

2 ison appelsiinin mehut

3 dl cashewpähkinöitä

n. ½ dl sulaa kookosöljyä

½-1 dl chia-geeliä

½ dl tummaa siirappia

1-2 rkl psylliumia

1 tl vaniljajauhetta

Liota cashewpähkinöitä n. tuntia. Chia-geeli taas valmistuu turvottamalla 1 rkl chia-siemeniä puoleen desiin vettä.

Tee ensin pohja blendaamalla pekaani- tai saksanpähkinät sekä taatelit rouheaksi seokseksi. Painele seos leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan, ja laita pakastimeen siksi aikaa, kun teet täytteen.

Mittaa ainekset jälleen tehosekoittimeen ja sekoita sileäksi. Koostumuksen tulisi olla lusikoitavaa eikä ihan litkua, joten lisää psylliumia tarvittaessa. Kaada täyte vuokaan pohjan päälle. Jos haluat syödä kakkua mahdollisimman pian, laita se tunniksi pakastimeen. Kakku kuitenkin kannattaa laittaa jääkaappiin, jos suunnittelet syöväsi sitä vasta seuraavana päivänä. Suosittelisin myös säilyttämään sitä jääkaapissa.

Nauti!

Järkytys Austen-faneille

Olen viettänyt läppärittömän hiihtolomaviikon, joten kirjoja on tullut luettua, mutta postauksia ei ole voinut kirjoittaa. Hirveä blogi-ikävä kyllä iski, mutta muusta mediasta jättäytyminen oli vain hyvästä.

Lomaviikollekin kirjojen valitseminen on hieman haastavaa puuhaa. Valitsenkin valitettavan usein pelkän kannen perusteella ja vilkaisen takakansitekstiä vain pikaisesti. Olen pinkin ja Jane Austenin ystävä, joten Kim Izzon  Avioliitto Jane Austenin tapaan on teos, jonka lukeminen oli itselleni vain ajan kysymys.

Kirja yrittää nykyaikaistaa austeninaikaisen klassisen ongelman: onko varattoman tytön järkevintä naida rikas mies. Austenin kirjoissa vastaus on kyllä, tosin miehen pitää myöskin olla satumaisen vetävä ja turvallinen (Darcy <3). Tässä nykyaikaistetussa versiossa painiskellaan kuitenkin maailman kuluneimman aiheen kanssa, joka on "tuoko raha rakkauden ja onnen". Jos käsittelynäkökulmassa on jotain omalaatuista ja uutta, aihe on ihan hyvä ja ammentaa ideoita useisiin loistaviin teoksiin, mutta valitettavasti tässä päähenkilö Katherine Shaw oli kuin typerä kananen, joka ei pahemmin aivojaan vaivannut.

Alkukirja meni myötähäpeän tuntemuksissa. "Miten joku voi olla näin tyhmä?" kaikui päässäni. En pidä itseäni erityisen ilkeänä ihmisenä, mutta kirjaa lukiessani toivoin, että päähenkilö joutuisi lopuksi kärsimään edes vähän. Kun keveään tyyliin tottui ja päähenkilö löysi yhden pitkään pölyttyneenä olleen aivosolun, kirjasta saattoi jopa hieman nauttia. Valitettavasti juoni oli kuitenkin taas erittäin ennalta-arvattava, eikä edes loppuratkaisu sisältänyt yllätyksiä.

Mielestäni olisi typerää verrata romaania mihinkään Jane Austenin teokseen muussa kuin haukkumismielessä. Austenin naiset eivät ole tyhmiä, vaan usein vähemmän koulutettuinakin älykkäitä ja hienovaraisia. Kim Izzon kirjassa nimi Jane Austen saa vain tarttumaan kirjaan, mutta itse sisältö ei tarjoa lukijalle mitään uutta. Teos on  oikeastaan melko tavallinen kevyt romanttinen kirja, mutta sohaisee huonosti käyttämillään Austen-sitaateilla kipeästi Jane Austen-fanien sydämeen. Älkää hyvät ihmiset lukeko tätä kirjaa, pyydän!

Kansi on kuitenkin ihana. Kuva: http://2.bp.blogspot.com/-UBOO-f3fY4E/U5thH4iz_xI/AAAAAAAAILY/uYZui1_5-FI/s1600/Avioliitto_Jane_Austenin_Tapaan+(480x640).jpg