Romaanillinen reportaasisarjakuvaa

Perjantain kirjallisuuskeskustelun toisena kirjana oli Guy Delislen Merkintöjä Burmasta (Burma on Suomessa Mayanmar). Suositun ranskankielisen piirtäjän tyyli edustaa nykysarjakuvaa. Hänen sarjakuviensa sisällöllinen erikoisuus lienee se, että hän matkustaa johonkin maahan, josta ei ole kovin paljoa tietoa, esimerkiksi diktatuuriin, niin kuin tässä Burman tapauksessa, ja välittää lukijoilleen päiväkirjamaisilla merkinnöillään tietoa maasta.

Delislen tyyli on mukaansatempaavaa, koska siinä on oikeissa kohdissa vähän huumoria. Piirtäjä ei pakkosyötä lukijalle tietoa tai voimakkaita omia mielipiteitään Mayanmarista, vaan kertoo kaiken niin kuin on sen kohdannut. Toki mukana on jonkinlaista tyylillistä liioittelua, mutta sisältö on kuitenkin varsin asiallista.

Itseäni ainakin kiinnosti tällainen suljettu maa, jossa käsitettä "ihmisoikeus" ei varmaankaan edes tunneta sanana. Delisle oli suurimman osan vuodestaan Mayanmarissa vauvansa hoitajana samalla, kun hänen vaimonsa työskenteli kenttähommissa lääkärinä. Delisle pääsee itsekin yhteensä kaksi kertaa kentälle vuoden aikana, ja toisella kertaa sille kielletylle alueelle, jossa suurin osa diktatuurin kielteisistä vaikutuksista käy toteen. Alkuosa kirjasta on siis vielä melko hilpeä, sillä Delisle näkee Mayanmarin vielä kutakuinkin turistin silmin. Huonoja merkkejä kuitenkin on nähtävillä silloinkin: lähellä on kuuluisa rauhannobelisti Aung San Suu Kyi kotiarestissa poliittisista syistä, lehdistä postetaan sensuurin vuoksi osa sivuista ja maan oma terveydenhuolto on oikeastaan olematonta.

Mayanmariin meneminen oli varmasti kulttuurishokki muutenkin - Delisle kuvaa hauskasti kulttuurien välisiä eroja, kuten tapakulttuuria. Globalisaaation keulakuvaksi hän nostaa nauravan lehmän, eli La vache qui rit -merkkisen juuston, jota myydään sekä hänen kotimaassaan Ranskassa että Mayanmarin Wal Martissa.

Koska Delislen lääkärivaimon liitto MSF yrittää päästä Mayanmarin reuna-alueille auttamaan nimenomaan niitä, joilla ei mitään apua ole, päättää järjestö teoksen lopussa vetäytyä maasta huomattuaan, kuinka vaikeaksi Burman hallitus tilanteen tekee. Delislen Burmassa oleskelu kestää siis fyysisesti vain vuoden, mutta hänen sarjakuvaromaaninsa ansiosta se jatkuu vieläkin - aina riittää mielenkiintoa samalla sivistäville, hauskoille ja koskettaville kuvauksille.

Tämänhetkinen tilanne Burmassa on onneksi parempi. Mayanmarin matkustustiedotteessa (7.5.2015) kerrotaan näin: " Huolimatta poliittisen tilanteen vakautumisesta levottomuudet ovat mahdollisia. Matkailijoita kehotetaan varovaisuuteen ja välttämään väkijoukkoja." Ehkä Mayanmar ei ole vieläkään  unelmien lomakohde useimmalle meistä, mutta asiat ovat alkaneet mennä parempaan suuntaan sotilasjuntan väistyttyä vallasta. Tässä ei voi kuin toivoa, että kehityssuunta olisi vielä pitkään vain nousussa!

Delislen piirtotyyli on selkeä ja yksinkertaisuudessaan jopa koominen.