Makeaa ystävänpäivää!

Huomenna koittaa taas kalenterivuoden yksi tervetullein päivä - ystävänpäivä! Mielestäni tämä juhla on loistava tekosyy kuluttaa aikaa keittiössä. Ystävänpäivä ei ole niin kaupallistettu juhla kuin joulu, joten ruokayllätystä ei välttämättä edes odoteta keneltäkään.

Kaikki tämä lukion penkkari- ja vanhojentanssihulina on kuitenkin keventänyt lukujärjestystä sen verran, että kun matikan läksyjä ei tarvinnut yrittää ratkoa, ryhdyin heti selvittämään, mitä reseptiä voisin kokeilla. Klassinen onglema kuitenkin oli se, ettei ruokavarastomme ainakaan pursunnut omiin tarkoituksiini soveltuvia ainesosia. Kananmunaa, sokeria ja suklaata oli, joten näistä muodostui suurimmankin makeanhimon taltuttava idea: suklaamarengit.

Ongin ajatuksen suklaamarengeista Kinuskikissan blogista. En omista hienoa pursotinpussia, ja Kinuskikissan marenginteko-ohje oli muutenkin itselleni hieman outo, joten toteutin saman omaan tyyliini. Aineiden määrät ovat tässä isommat, koska tein marengit sillä ajatuksella, että niistä riittäisi kaikille kavereilleni.

Suklaamarengit

n. 30 kpl

6 valkuaista

3 1/2 dl sokeria

100 g suklaata

Erottele valkuainen ja keltuainen toisistaan. Kaada valkuaiset esimerkiksi monitoimikoneen vatkauskulhoon ja laita ensin hieman pienemmälle teholle. Anna hetken aikaa vaahtoutua, jonka jälkeen voit laittaa koneen isommalle teholle. Laita samalla sokeria vähän kerrallaan valkuaisvaahdon joukkoon, kunnes seos on niin kovaa, että nostaessani vatkauskulhon ylösalaisin se ei hievahdakaan.

Sulata suklaa vesihauteessa. Nostele kahdella lusikalla marenkia keoiksi kahdelle pellille. Tämän jälkeen voit valuttaa suklaasta raitoja marenkien päälle. Paista marenkeja 100-asteisessa uunissa 1,5 tuntia. Kinuskikissan mukaan pellit voi laittaa uuniin ilman kiertoilmatoimintoa, mutta itse laitoin uunin kiertoilmalle ja laskin lämpötilan 90:een asteeseen.

Tarjosin marenkeja kavereilleni siis tänään koulussa. Osa taisi myös päätyä vahingossa omaan suuhun!

Penkkariruokaa

Olin tänään epäonnisessa asemassa: ykkösluokkalaisen lukiolaisen sietokykyä ja hirveän ruuan sisällä pysymistä testattiin armottomasti. Abit olivat ystävällisesti urakoineet perinteitä kunnioittaen lukion alinta kerrosta kiertävän kauhuradan. Heti koululle saapuessaan sai käteensä matkalipun, sillä päivän teemana oli maailmanympärysmatka.

Asut olivatkin huolella mietittyjä, sillä ne sivusivat teeman mukaisesti maapallon eri kolkkia. Napa-alueita edustettiin pingviinin puvussa, amerikkalaiset jalkapallonpelaajat konkretisoivat hienosti pelikulttuuria kaatamalla patjalle ja suomalaiset kiekkofanit huusivat ainakin omat korvani lukkoon.

Arvostan myös Lähi-Idästä kotoisin olleita sheikkejä, jotka jakoivat rehtorimme naamalla varustettuja dollareita. Eri maista olevia juomia oli runsaasti, kuten tequilaa ja muita shotteja. Näitä markkeerasivat erilaiset vedet kielelle tuovat ainesosat, kuten etikka, kahvi ja soija.

Juomien lisäksi ruokapuoli oli hyvin hoidossa. Nautiskelin sipulikekseistä sekä wasabista. Koululla kiersi myös villejä veikkauksia siitä, että osa herkuista oli koiran- tai kissanruokaa. Se voi hyvinkin olla mahdollista ainakin sen perusteella, millaista ohjelmaa meillä oli vielä myöhemmin aamupäivällä; kahden ryhmämme pojan piti onkia käsiä käyttämättä tamponeita piimästä.

Myös abivideo oli hauska, vaikka se sisälsikin mielestäni melko paljon abien inside-läppää. Opettajiakin sorrettiin, mikä tietysti on oppilaan näkökulmasta aikas hupaisaa. Yksi matikistimies keikkui lavalla ilman paitaa, ja ranskanopettajani puettiin kiinaneidoksi. Ykkös- ja kakkosluokkalaisten haaste on löytää tarpeeksi tehokasta saippuaa, jotta kaikki maalit lähtisivät naamasta pois.

Vaikka ruoka vieläkin kiertää vatsassani ja kylmät väreet kulkevat selkärankaani pitkin, kun muistelen päivän huikeita makuelämyksiä, tiedän, että penkkarit ovat tulleet jäädäkseen. Lukiolaiselta vaaditaan valtavaa itsekuria opiskelussa. On siis loogista, että kun on yksi päivä elämässä, jolloin saa käyttäytyä röyhkeästi ja alentavasti luvan kanssa, siitä otetaan kaikki irti. Kestän seuraavankin vuoden nöyryytykset, sillä oma vuoroni on tulossa pian!

Valkolakkia kohti! Kuva: http://www.kiuruvedenlukio.fi/aikuisopiskelijalle/

Aamun pelastaja - smoothie!

Aamu lähti harvinaisen mukavasti käyntiin; myöhäinen herätys, koska tänään menin kymmeneen kouluun, ja sitten vielä jättikokoinen smoothie. Syön tavallisesti leipää, joten vaihtelu tulee toisinaan tarpeeseen. Olin eilen ostanut valmiiksi ainekset, joten ei kestänyt kauaa, kun juoma jo oli valmis!

Tämä versio on tällä kertaa kokonaan itse kehittelemäni. Smoothiesta tulee tällä ohjeella hyvin paksu. Kannattaa lisätä maitoa tai jogurttia, jos haluaa juomastaan juoksevampaa. Avokadon kypsyyteen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä jos hedelmä on raaka, koostumuksesta tulee helposti paakkuinen. Liian kypsän avokadon taas tunnistaa mustasta väristä. Jos avokado on sopiva, smoothien koostumus on ihanan täyteläinen ja sileä!

Terveellinen avokadosmoothie

Annoksesta riittää yhdelle tai kahdelle.

1 iso tai 2 pientä avokadoa

1 iso banaani

1 purkki viiliä (voit korvata myös n. 2 dl maustamatonta jogurttia)

1 rkl chia-siemeniä

1/2 dl vettä

Tee ensin chia-siemenistä geeliä lisäämällä yhteen ruokalusikalliseen chiaa 1/2 dl vettä. Anna turvota 15 minuuttia. Tämän vaiheen voit tehdä jo illalla, ja laittaa geelin jääkaappiin odottamaan. Jos käytössäsi ei ole chia-siemeniä, voit jättää ne myös kokonaan pois.

Poista avokadoista kivi ja lisää sisukset sekoituskulhoon muiden aineiden kanssa. Sekoita sileäksi sauvaseoittemella tai blenderillä. Ja ei kun juomaan!

Laitoin kerrankin kuvan, mutta koska en omista kunnon kameraa, niin laatu on mitä on. Kumpikohan on parempi: laittaa huono kuva vai olla laittamatta kuvaa ollenkaan?